Uutiset

 


5.10.2017

100-vuotiasta Suomea juhlitaan suurimmissa kirja-alan tapahtumissa lokakuussa

Lokakuu on kirjamessujen kulta-aikaa. Suomen suurimmat kirjamessut Turussa (6.–8.10.) ja Helsingissä (26.–29.10.) keräävät kirjanystäviä kuuntelemaan, keskustelemaan ja aistimaan tunnelmia, joita kirjallisuus synnyttää. Kirja-Suomi 2017 -hankkeessa koko lokakuu omistetaan teemalle ”Missä kirjoja, siellä ihmiset”. Teemalla halutaan muistuttaa, että kirjallisuus tuo ihmisiä yhteen ja että kirjoissa on aina kyse ihmisistä.

Turun Kirjamessuilla Suomea juhlitaan moniäänisyyden kautta teemalla ”Yksi maa – monta ääntä”, ja Helsingin Kirjamessujen teemamaaksi on otettu Suomi, joten molemmissa tapahtumissa suomalaista kirjallisuutta ja kulttuuria nostetaan laajasti esiin.

”100-vuotias Suomi ei ole vain yhden äänen maa – ja hyvä niin”, toteaa Turun Kirjamessujen ohjelmapäällikkö Salla Simukka. Hänen mukaansa suomalainen kirjallisuus näyttää juhlavuonna moniäänisyyden lisäksi monipuoliselta ja kiinnostavalta, kun virallisempien juhlakirjojen rinnalla näkyy toisinajattelijoidenkin näkemyksiä.

Helsingin Kirjamessujen ohjelmajohtaja Jan Erola on samoilla linjoilla.

”Tämän vuoden kirjasato on monella tapaa kiintoisa: vanhat totuudet kyseenalaistuvat tietokirjoissa ja vanha muoto kaunokirjallisuudessa”, Erola kuvailee.

Empatiaa kaunokirjallisuudesta

Ihmisyyden erilaisuutta ja samankaltaisuutta sekä monenlaisia kohderyhmiä nostetaan esille kummassakin tapahtumassa. Turun Kirjamessujen ohjelmassa käydään keskusteluja muun muassa sateenkaariteemoista, vammaisuuden käsittelystä kirjallisuudesta ja siitä, kenen ääni kuuluu ja kuka saa sanoa. Helsingin Kirjamessuille on tänä vuonna kutsuttu juhlavuoden kunniaksi kaikki Suomen ysiluokkalaiset, jotka pääsevät messuille veloituksetta minä päivänä tahansa joko yksin tai opettajan kanssa.

”Helsingin Kirjamessut haluaa tuoda kirjallisuuden lähelle suomalaisia nuoria”, kertoo tiedottaja Teija Armanto. ”Kirjallisuuden lukeminen lisää ymmärrystä ja antaa nuorille paljon. Kirjamessujen keskustelut myös herättävät varmasti paljon uusia näkemyksiä.”

Sekä Salla Simukka että Jan Erola suosittelevat, että messuilla vaellettaisiin useampana päivänä, sillä näin ohjelmista saa mahdollisimman paljon irti. ”Kannattaa käydä kuuntelemassa myös sellaisia esityksiä, joiden aihe on itselle tuntemattomampi”, vinkkaa Simukka.

Messupäiviä ennen ja niiden jälkeen voi taas palauttaa mieliin hiljaisuutta kirjallisuuden äärellä. ”Empatiaa oppii helpoiten lukemalla kaunokirjallisuutta”, Jan Erola muistuttaa.

Lukuvinkkejä lokakuuhun

Kirja-Suomi 2017 -hankkeen sivuille on koottu kymmenen ”Missä kirjoja, siellä ihmiset” -teemaan sopivaa lukusuositusta uusista tietokirjoista. Lisää lukuvinkkejä nostetaan esille kuukauden aikana hankkeen verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa.

Lisätietoja:

Laura Karlsson, toiminnanjohtaja
Kirjan vuosi 2017 -hanke
laura.karlsson@kirjanvuosi.fi / 050 571 5511
www.kirjasuomi.fi


21.9.2017

”Elämäkerroilla on rakennettu kansallista historiaa”

Suomalaiset rakastavat muistelmia ja tarinoita elämästä. Suosittua tietokirjallisuuden lajityyppiä nostetaan esille Kirja-Suomi 2017 -hankkeen syyskuun teemaviikolla (25.9.–1.10.), joka on omistettu elämäkerroille.

Elämäkertoja kirjoitetaan ja luetaan ahkerasti

Pelkästään tämän syksyn aikana ilmestyy yli 60 elämäkertaa, joten muistelmien ystäville on tarjolla runsas lukuvalikoima. Elämäkertatutkimukseen perehtynyt kulttuurihistorian dosentti Maarit Leskelä-Kärjen mukaan muistelmissa kiehtoo nimenomaan eletty elämä ja elämä tarinana. Hän myös huomauttaa, että elämäkerta on oivallinen tapa avata laajemminkin historiaa ja kulttuuria; menneisyyttä.

– Ihmiselle taitaa olla aika luonnollista hakea elämälleen juonteita, punaista lankaa, tarinallisuutta, ja silloin jonkun toisen kerrottu elämä voi antaa eväitä oman elämän hahmottamiseen, Leskelä-Kärki kuvailee.

– Jos ajatellaan pidemmällä kaarella, niin elämäkerta on ollut tärkeä kirjallinen laji, jolla on rakennettu esimerkiksi kansallista historiaa suurmiesten muistelmien kautta.

Kansakunnan historia ei kuitenkaan lepää pelkästään miesten harteilla. Maarit Leskelä-Kärjeltä ilmestyy lokakuun alussa teos Toisten elämät – Kirjoituksia elämäkerroista, jossa hän käsittelee erityisesti naisten elämäkertakirjoittamisen historiaa. Hän vinkkaakin, että naiset saavat yhä enemmän laadukkaita ja tutkimuksellisesti ansiokkaita elämäkertoja, kuten vaikkapa tänä vuonna julkaistut teokset Aino Kallaksesta, Ellen Thesleffistä tai Elvi Sinervosta.

Naisten elämäkerrat myös myyvät hyvin: viime kevään aikana kirjakauppojen bestseller-listoilla olivat muun muassa Anne Mattssonin kirjoittama elämäkerta Tellervo Koivistosta ja Lenita Airiston muistelmat Elämäni ja isänmaani.

Suosikit koskettavat suomalaisia

Suomalaisen Kirjakaupan kaupallinen johtaja Reetta-Liisa Pikkola kertoo, että aina kirjakaupassakaan ei pystytä ennustamaan, mikä kirja nousee hyvin suosituksi.

– Usein nämä suosikit ovat koskettaneet Suomen kansaa jotenkin syvästi, hyvässä tai pahassa, Pikkola pohdiskelee.

Tämän syksyn osalta Timo Kalevi Forssin teos Gösta Sundqvistista ja Riitta Kylänpään teos Pentti Linkolasta ovat yllättäneet Pikkolan. Molemmat elämäkerrat kohosivat heti ilmestyttyään Mitä Suomi lukee -listan kärkikahinoihin Karo Hämäläisen ja Alexander Stubbin Alex-teoksen ohella.

– Alexander Stubbin elämäkerrasta osasimme odottaakin suurta suosiota, ja suuret odotukset on myös myöhemmin syksyllä ilmestyvästä Hectorin muistelmateoksesta, Pikkola kertaa. – Uskon myös Jere Karalahden muistelmien myyvän oikein hyvin.

Syyskuun teemaviikolla muistellaan elettyjä vuosia ja luetaan toisten elämistä

Kirja-Suomi 2017 -hankkeen verkkosivuille on koottu 12 tietokirjalukuvinkkiä sisältävä lista, ja Kirjasammon sivuilta löytyy teemaan liittyviä kaunokirjasuosituksia. Lisäksi Kirjastokaista on tuottanut Faktahommissa-sarjassa videon, jossa haastatellaan suositun Gösta Sundqvist -elämäkerran kirjoittanutta Timo Kalevi Forssia.

Lisää lukuvinkkejä nostetaan esille viikon aikana Kirja-Suomen verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa.

 

Lisätietoja:

Laura Karlsson, toiminnanjohtaja
Kirjan vuosi 2017 -hanke
laura.karlsson@kirjanvuosi.fi / 050 571 5511
www.kirjasuomi.fi


25.8.2017

Tietokirjoissa hengittävät tiede ja taide

Kirja-Suomi 2017 -hanke on edennyt kahdeksanteen teemaansa, tieteeseen ja taiteeseen. Elo-syyskuun taitteessa (23.8.–3.9.2017) nostetaan esille teemaa mukailevia teoksia mutta myös laajasti kaikenlaista tietokirjallisuutta.

Samaan aikaan vietetään Tietokirjaviikkoa, jonka puitteissa keskustellaan ajankohtaisista aiheista muun muassa TIETOKIRJA.FI-festivaaleilla Helsingissä. Viikko huipentuu 3.9. vietettävään valtakunnalliseen Lue tietokirjaa! -päivään.

Tietokirjallisuuden aiheet kulkevat ajan hermoilla

Kuudennen kerran järjestettävillä TIETOKIRJA.FI-festivaaleilla on tänä vuonna teemana ”Ajassa”, ja tapahtumassa käsitellään muun muassa poliittista keskustelukulttuuria, informaatiosotaa ja sananvapautta. Festivaalia ja Tietokirjaviikkoa organisoi Suomen tietokirjailijat ry, jonka toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäisen mukaan ajankohtaiset aiheet näkyvät julkaistavissa tietokirjoissa yllättävänkin nopeasti, esimerkiksi pamflettien muodossa.

– Tietysti lehdissä kirjoitetaan asioista todella nopeasti, mutta tietokirjailijat näyttävät myös ryhtyvän heti töihin, Pietiäinen kertoo. Hän mainitsee, että tällä hetkellä tietokirjallisuuden kuumia teemoja ovat muun muassa informaatiosotaa ja kyberturvallisuutta käsittelevät teokset.

Kirjanostajat suosivat elämäkertoja ja hyvinvointia

Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlssonin mukaan tietokirjallisuuden myynnin osalta alkuvuosi käynnistyi hyvin.

– Tietokirjoista ovat kiinnostaneet erityisesti hyvinvointia käsittelevät teokset sekä elämäkerrat, Karlsson kiteyttää. Kesän aikana kirjakaupoista on kyselty myös paikallishistoriaa.

Kirjakauppaliiton tuottaman Mitä Suomi lukee -listan kärjessä näkyvätkin hyvinvointia käsittelevien teosten lisäksi kiinnostavat elämäkerrat, kuten Anne Mattssonin Tellervo Koivisto (Siltala), Minna Passin ja Susanna Reinbothin Keisari Aarnio (HS-kirjat) ja Panu Rajalan Virvatuli – Eino Leinon elämä (WSOY).

Muistelmia nostetaan esille laajemmin syyskuussa Kirja-Suomi 2017 -hankkeen puitteissa, ja teema näkyy myös Baba Lybeckin luotsaamassa Kirja vieköön! -tapahtumassa 13.9., jolloin ”Elämä kirjoissa” -teemasta keskustelevat kirjailijat Anni Kytömäki, Kati Tervo, Selja Ahava, Rosa Liksom, Tuomas Kyrö ja Eero Huovinen.

Lue tietokirjaa!

Elokuu on kesäajan viimeinen kuukausi, jolloin on palattu vähitellen syysarkeen: töihin ja koulutielle, kenties myös uusien opintojen, tutkimusten ja harrastusten pariin – kirjojen kautta, totta kai.

Kirja-Suomi 2017 -hankkeen verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa nostetaan esille ajankohtaisia lukuvinkkejä Lue tietokirjaa! -päivää varten kuin myös arjen piristämiseksi.

 

Lisätietoja:

Laura Karlsson, toiminnanjohtaja
Kirjan vuosi 2017 -hanke
laura.karlsson@kirjanvuosi.fi / 050 571 5511
www.kirjasuomi.fi


29.6.2017

Oman kylän kirjoilla palataan juurille

Kirja-Suomi 2017 -hankkeen heinäkuu on omistettu oman kylän kirjoille. Lomailevan Suomen teema nostaa esille nostalgisia muistoja synnyinseutujen maisemista ja rohkaisee tutkimaan tarkemmin omia juuria – kirjojen kautta, totta kai.

Kotiseuturakkaus elää vahvana kirjallisuudessa. Aihetta sivutaan muun muassa historiallisissa ja nykyaikaan kiinnittyvissä romaaneissa, murrerunoteoksissa ja erilaisissa tietokirjoissa, kuin myös uudehkona trendinä värityskirjoissa.

Kotiseutukirjat toimivat tärkeänä lähdeaineistona historioitsijoille

Erityisiä kotiseutukirjoja, joissa käsitellään paikallista historiaa, tapahtumia, tarinoita ja henkilöitä, julkaisevat sekä suuret kustantajat että paikalliset kotiseutuyhdistykset. Niiden tekijät ovat historian ja paikallisuuden harrastajia sekä asiantuntijoita ja ammattihistorioitsijoita ja -kirjoittajia.

Historioitsija, palkittu tietokirjailija Teemu Keskisarja kertoo käyttävänsä kotiseututeoksia lähteinä sekä sota- että taloushistoriassa.

– Kotiseutukirjat useinkin päihittävät akateemiset sepustukset, mitä tulee ihmishistoriaan, suomalaisten elämään ja kuolemaan, arjen draamaan, Keskisarja kuvailee.

Tänä vuonna Keskisarja saa luettavakseen aimo annoksen aiheen tiimoilta, sillä hän valitsee Vuoden kotiseututeoksen voittajan. Suomen Kotiseutuliiton myöntämä palkinto jaetaan Turun kirjamessuilla lokakuun alussa.

Kilpailuun lähetettiin määräaikaan mennessä 77 ehdokasta, mikä on Kotiseutuyhdistyksen mukaan vain jäävuoren huippu kaikista vuoden aikana julkaistuista kotiseututeoksista. Varovaisestikin arvioiden kotiseutukirjoja ilmestyy vuosittain satoja.

Suomen Kotiseutuyhdistyksen toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo kertoo, että kotiseutukirjojen painos myydään useimmiten kirjakaupoista loppuun, ja niitä metsästetään ahkerasti divareista.

– Kirjat eivät sisältönsä puolesta vanhene, Vanhatalo huomauttaa. – Ne ovat ajattomia ja saavat tulevina vuosina nykynuorista uusia lukijoita.

Kotiseuturakkautta heinäkuun tapahtumissa

Heinäkuu on perinteisesti kotiseutuviikkojen kulta-aikaa. Myös kirjallisuus näkyy tapahtumien keskiössä, kuten Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikolla (12.–16.7.) ja Urjalassa järjestettävillä Pentinkulman päivillä (29.7.–6.8.).

Oman kylän kirjat on teemana koko heinäkuun ajan Kirja-Suomi 2017 -hankkeen verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. Hankkeen verkkosivuilta löytyvä tietokirjalistaus auttaa nostalgiamatkan alkuun.

 

Lisätietoja:

Kirja-Suomi 2017 -hanke / Laura Karlsson 050 571 55 11
www.kirja-suomi.fi


12.4.2017

Harrasta kirjaa!

Huhtikuussa harrastetaan! Lukemista totta kai, mutta muistutetaan myös siitä, että kirjojen kautta saa inspiraatiota, tietoja ja taitoja moneen muuhunkin harrastukseen. Kirja-Suomi 2017 -hankkeen neljättä teemaviikkoa vietetään 10.-16.4. 2017.

Huhtikuussa ajankohtaistuvat muun muassa puutarha- ja kesämökkiasiat, retkeily ja esimerkiksi lintu- ja muut luontoharrastukset. Nämä ovat harrastekirjojen kestoaiheita.

Kevät on myös hyvää aikaa lukemisharrastukselle. Lukuviikkoa vietetään 17.-23.4. Viikko haastaa kaikki kirjanystävät antamaan kirjavinkkejä. Vinkkejä voi jakaa vaikkapa tulostettavan vinkkikortin avulla Kirjan ja ruusun päiväksi, jota vietetään tänä vuonna 21.-23.4.2017. Kirjan ja ruusun päivän sivustolta löytyy lisätietoa tämän vuoden Ruusu-kirjailija Roope Lipastista ja kirjan kuvittaja, Finnish Nightmares -teoksesta tutusta Karoliina Korhosesta.

Kirja-Suomi 2017 on kirja-alan yhteistyöhanke. Se edistää lukemista ja kirjallisuuden näkyvyyttä koko itsenäisyyden juhlavuoden ajan. Tapahtumat ja teemaviikot pyörivät läpi vuoden, erityisesti esiin nousee suomalainen tietokirjallisuus. Teemaviikkojen aikana alan toimijat nostavat esiin suosikkejaan ja suosituksiaan. Hanke kytkeytyy osaksi Valtioneuvoston kanslian koordinoimaa Suomi 100 -juhlavuotta.

 

Lisätietoja

Kirja-Suomi 2017 -hanke / toiminnanjohtaja Laura Karlsson 050 571 55 11 www.kirja-suomi.fi


Teemaviikot
20.2.2017

Kirja-Suomi historian kirjoissa

Helmikuussa haetaan historiasta näkemystä nykypäivään.

Suomalaiset lukevat – ja kirjoittavat – paljon historiaa. Vuosittain julkaistavista nimikkeistä merkittävä määrä on historiaa ja elämäkertoja. Kansalliskirjaston julkaisutilastojen mukaan aihepiiristä julkaistaan kaikkiaan vuosittain yli 800 nimikettä, historia on siis aiheena myös monissa omakustanteissa.

Satavuotiaan Suomen historia näkyy monipuolisesti vuonna 2017 julkaistavissa kirjoissa. Kustantajat, kirjakaupat ja kirjastot tarjoavat lukijoille kattavan valikoiman kiinnostavia historiateoksia, sotakirjoja sekä muuta Suomi-aiheista kirjallisuutta. Esimerkkejä löytyy osoitteesta www.kirja-suomi.fi/teemaviikot.

Tyypillisesti historia kiinnostaa keski-ikäisiä miehiä, mutta aihepiiriä lukevat myös nuoremmat naiset. Esimerkiksi Turun Vaski-kirjastojen tilastojen mukaan historiaan ja sotaan liittyviä kirjoja 18-29 -vuotiaiden ikäluokassa lukevat erityisesti naiset.

Kirja-Suomi 2017 -hankkeen toinen teemaviikko 20.-26.2. keskittyy historiaan. Viikon aikana toimijat nostavat esiin suosikkejaan ja suosituksiaan aihepiirin kirjoista.

 

Lisätietoja: Kirja-Suomi 2017 -hanke / Laura Karlsson 050 571 55 11


Teemaviikot
26.1.2017

Kirjalla ihmissuhteet kuntoon

Vuorovaikutustaidot ovat olennaisessa osassa kaikissa ihmissuhteissa, eivät pelkästään parisuhteissa.  Henkistä hyvinvointia voi parantaa panostamalla keskustelutaitoihin, heittäytymällä mukaan tilanteisiin ja ottamalla muut huomioon. Epävarmuus ja epäonnistumiset ovat osa elämää mutta niiden sietokykyä voi parantaa itsetuntemuksella ja itseluottamusta vahvistamalla.

Aihepiirin kirjojen valikoima on runsas. Kirjat tarjoavat käytännön harjoituksia ja teoriapohjaa lähestyä elämää ja ihmissuhteita uusista näkökulmista. Ne ovat harvemmin korostetun akateemisia, tällä hetkellä suosituimmissa aihepiireissä lähestymistapa on lempeä ja rauhoitteleva.

Ihmissuhteisiin liittyviin tietokirjoihin tarttuvat erityisesti 30-40 vuotiaat naiset, ja kysyntä on tasaista ympäri vuoden. Erityisesti kesällä lomapokkari korvataan usein edullisella ihmissuhde- tai muulla hyvinvointioppaalla.

Kirjalla kuntoon! -viikkoa vietetään 29.1. asti. Kirjakaupat tuovat myymälöissään ja kustantajat kanavissaan esiin sekä kevään uutuuksia että vanhempia suosikkeja aihepiireistä. Mukana teemaviikoissa on myös kirjastoja ja muita kirjallisuusalan toimijoita.  Teemaviikko on osa Kirja-Suomi 2017 -hanketta. Myös Kirjalla kuntoon! -tapahtumia löytyy hankkeen tapahtumakalenterista www.kirja-suomi.fi/tapahtumakalenteri.

Lisätietoja: Laura Karlsson, Kirja-Suomi 2017, 050 571 5511, laura.karlsson@kirjanvuosi.fi


Teemaviikot
26.1.2017
 

Liike on lääke – Kirjalla kuntoon!

Putkirullausta, voimaharjoittelua, ryhtieroosiota, umpihankihiihtoa: ajankohtaiset liikuntaan liittyvät ilmiöt näkyvät
alkuvuoden kirjavalikoimassa. Liikuntaa lähestytään kokonaisvaltaisesti. Treenien rinnalla kulkevat ruokatottumukset
ja -trendit eivät ole vain dieettiohjeita vaan niillä tähdätään hyvään oloon, kehon tukemiseen ja aineenvaihdunnan
vauhdittamiseen. Treenin lisäksi muistetaan keskittyä lepoon, rentoutusharjoituksiin ja läsnäoloon. Ohjeita löytyy niin
raskaana oleville, linnakundin näkökulmasta kuin toimistotyöläisen todellisuuteen.

Varsinkin alkuvuodesta lukijoita kiinnostavat perusoppaat salille ja joogaan tai jumppavinkit kotikäyttöön. Kysynnän
piikit näkyvät heti lomien jälkeen. Myöhemmin keväällä juoksuoppaat ja pyöräilykirjat lisäävät suosiota. Erityisesti
kotimaiset tekijät, joiden tietopohja on vankka, kiinnostavat lukijoita tällä hetkellä.

Sata vuotta sitten suomalaisia liikuttivat mm. Ivar Wilskmanin Terveyden opas nuorille voimailijoille ja Kaarlo
Pulkkisen teos Hellenien voimistelu ja urheilu. Anni Collanin Naisten urheiluopas oli ensimmäisiä lajissaan, sillä naisten
urheilu oli Suomessa säänneltyä vielä 1900-luvun alkupuolella. Liikuntakirjojen vuosittainen nimikemäärä on pysynyt
jokseenkin samana viimeiset 35 vuotta.

Kirjalla kuntoon! -viikkoa vietetään 29.1. asti. Kirjakaupat tuovat myymälöissään ja kustantajat kanavissaan esiin sekä
kevään uutuuksia että vanhempia suosikkeja aihepiireistä. Mukana teemaviikoissa on myös kirjastoja ja muita
kirjallisuusalan toimijoita. Teemaviikko on osa Kirja-Suomi 2017 -hanketta.
Perjantain teemana on ihmissuhteet.

Lisätietoja: Laura Karlsson, Kirja-Suomi 2017, 050 571 5511, laura.karlsson@kirjanvuosi.fi


Teemaviikot
25.1.2017

Sielu ja mieli kirjalla kuntoon!

Suomessa eletään elämänhallintabuumia. Elämää on otettu hallintaan ulkoista ympäristöä järjestämällä ja luopumalla turhasta tavarasta, mutta myös henkinen kasvu ja elämäntaito ovat aiheita, joille on riittänyt kysyntää sekä kirjastoissa että kirjakaupoissa. Ihmiset hakevat kokonaisvaltaista hyvinvointia, apuja arjessa jaksamiseen ja avaimia työelämän koukeroihin.
Vuonna 2016 kymmenen myydyimmän tietokirjan listalle kipusi henkistä hyvinvointia tukevista tietokirjoista Maaret Kallion Lujasti lempeä. Helmet-kirjastojen sadasta lainatuimmasta tietokirjasta viidennes käsittelee henkistä hyvinvointia ja elämäntaitoa. Suosittuja ovat Kallion teoksen lisäksi olleet erityisherkkyyteen liittyvät kirjat. Myös narsistit ja positiivisuuden voima kiinnostivat suomalaisia.
Elämäntaitokirjoja lukevat erityisesti keski-ikäiset naiset. Viime vuosina kirjoja on kulunut myös nuorempien mieslukijoiden käsissä. Kirjoja kirjoittavat niin kokemusasiantuntijat kuin huippututkijat. Tällä hetkellä lukijoita kiinnostavat kotimaiset tekijät, joskin kansainväliset ilmiöt saavat sijansa tässäkin genressä.
Vielä vuonna 1990 elämäntaito oli aiheena alle 100 kirjassa vuosittain. Kansallisbibliografian mukaan nimikemäärä on kaksinkertaistunut vuoteen 2016 tultaessa. Teemana henkinen hyvinvointi ilmestyi kirjoihin selkeästi 1970-luvun puolivälissä ja löi varsinaisesti läpi vasta 2000-luvun alkupuolella.
Alkuvuonna elämäntaitoa kehitetään muun muassa inspiraatiolla, intuitiolla ja intohimolla sekä rakentamalla omannäköistä onnellista elämää.
Kirjalla kuntoon! -viikkoa vietetään 29.1.2017 asti. Kirjakaupat tuovat myymälöissään ja kustantajat
kanavissaan esiin sekä kevään uutuuksia että vanhempia suosikkeja aihepiireistä. Mukana teemaviikossa on
myös kirjastoja ja muita kirjallisuusalan toimijoita. Teemaviikko on osa Kirja-Suomi 2017 -hanketta.
Torstain teemana on liikunta.

Lisätietoja: Laura Karlsson, Kirja-Suomi 2017, 050 571 5511, laura.karlsson@kirjanvuosi.fi


Teemaviikot
24.1.2017
 

Sata vuotta suomalaisia ravintokirjoja: kotivoin valmistuksesta kasviproteiineihin

Tiedote 23.1.2017
Vuonna 1917 ilmestyi Finna-kulttuuritietokannan mukaan kaksi ravintoon liittyvää kirjaa: Helmi Nylanderin Kotivoin valmistus: ohjeita käytäntöä varten (WSOY) sekä Mistä saamme ruokaa: neuvoja elintarpeiden viljelemiseen ja kokoamiseen (Otava). Sata vuotta myöhemmin suomalaisten huulille kohosivat nyhtökaura, härkis, kasviproteiiniit ja villivihannekset sekä suoliston hyvinvointi.

Keittokirjojen ja ravintoon liittyvien kirjojen määrä on kasvanut tasaisesti vuosikymmenien ajan vakiintuen 2010-luvulla muutamaan sataan nimikkeeseen vuosittain. Ravintoon liittyvät kirjat nousevat myös tasaisesti bestseller-listoille. 20 eniten myyneen tietokirjan joukossa ravinto on ollut aiheena keskimäärin 3—4 kirjassa vuosittain. Parhaiden myynnit sijoittuvat keskimäärin samalle tasolle kuin kymmenenneksi myydyimmän kaunokirjan.

Ravinto kiinnostaa sekä naisia että miehiä, ja ilmiöt näkyvät myös tässä genressä. Vuoden 2016 myydyin keittokirja oli Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajan keittiössä. Helmet-kirjastojen vuoden 2016 sadan lainatuimman tietokirjojan listalle yltää kuusi ravitsemukseen liittyvää kirjaa. Suosittuja ovat olleet hormonidieetit ja suoliston hyvinvointiin liittyvät kirjat.

Vuoden 2017 ruokatrendeissä korostuvat edelleen kasvisvoittoisuus, luonnonmukainen ja parantava ruoka sekä kehon hyvinvointi. Kitudieettien aika on ohi, ravitsemusta lähestytään kokonaisvaltaisesti ja hyvällä mielellä. Ruoat ovat terveyttä vahvistavia ja painoa hallitaan terveellisesti herkutellen.

Kirjalla kuntoon! -viikkoa vietetään 29.1.2017 asti. Kirjakaupat tuovat myymälöissään ja kustantajat kanavissaan esiin sekä kevään uutuuksia että vanhempia suosikkeja aihepiireistä. Mukana teemaviikossa on myös kirjastoja ja muita kirjallisuusalan toimijoita. Teemaviikko on osa Kirja-Suomi 2017 -hanketta. Keskiviikon teemana on henkinen hyvinvointi.

Lisätietoja: Laura Karlsson, Kirja-Suomi 2017, 050 571 5511, laura.karlsson@kirjanvuosi.fi